Terveisiä puskista!

(9.8.) Tässä vaiheessa kesää olen aina kiitollinen, että puutarhassamme on vain muutama marjapensas. Kerättävää ja säilöttävää ei tule valtaisia määriä, mutta kuitenkin sen verran, että tuntuu sadonkorjuulta. Puutarhassa on kaksi pensasvadelmaa, yksi puna- ja yksi mustaherukka sekä yksi punainen karviainen. Nyt on kaikki marjat kerätty ja sato tallessa pakkasessa, mehuna tai hilloina. Poiminta vain edistyi kovin…

Kesäisiä päiviä

  (29.7.) Kesä ja loma yhdessä lienevät ihmisen parasta aikaa! Ja myös puutarhan. Parin viikon lomamatkan aikana kaikki oli sujunut puutarhassa hyvin, kasvihuone oli muuttunut suorastaan viidakoksi. Poissa ollessamme tomaatit olivat kypsyneet syötäviksi ja osa kurkuistakin oli jo ohittanut parhaan keruuvaiheensa. Ensimmäinen tehtävä kotiinpaluun jälkeen olikin kasvihuoneen perkaaminen. Karsin tomaateista paljon lehtiä, ja sidoin villinä…

Patikointia Dolomiiteilla

  (10.7.) Vietimme muutamia päiviä patikoiden Dolomiiteilla ensin Monte Baldolla ja sitten Cortina d’ Ampezzon alueella. Maisemat siellä ovat huimaavan korkeat, karut ja epätodelliset.  Monellakin tapaa hengästyttävät. Vuorenseinämät ovat jyrkkiä ja rosoisia, osa kohoaa korkeuksiin lähes pystysuoraan. Monet terävät huiput nousevat yli kolmen tuhannen metrin. Karuudestaan huolimatta dolomiiteilla on myös kasvillisuutta. Alempien rinteiden lehti- ja havupuuvyöhykkeiden yläpuolella vuoristoniityt…

Terveiset Italiasta!

(5.7.) Upeasti kukkivia pensaita, tuoksuvia yrttejä, eksoottisia hedelmiä kantavia puita. Runsaita kukkapenkkejä ja huolella hoidettuja puutarhoja. Välimeren maissa puutarhatontun mieleen hiipii kaiho ja kaipuu. Saisipa palan tätä ihanuutta siirrettyä omaan puutarhaansa! Päässä alkaa itää ajatus pienestä viherhuoneesta, missä etelän ihanuuksia voisi talvettaa. Ihan helppoa sellaisen rakentaminen varmaan olisi, siihen vain terassin toiseen päätyyn lasit ympärille….

Korento

(22.6.) Kaikkea ympärilläni olevaa katsoessani mietin usein, miten tärkeää muistojen säilyttäminen on. Tarvitsemme iloisia muistoja elämästä, rakkaita muistoja poisnukkuneista. Muistot säilyvät tietysti mielissämme, mutta ne voivat olla myös esineissä. Äidinperinnöstäni päätyi aikoinaan joitakin keittiötarvikkeita hyvälle ystävälleni. Ystävälle, joka näkee romuissa kauneutta, osaa antaa niille arvoa ja uuden elämän. Sinne päätyi myös vanha kahvilusikka,  äitini nimi varteen…

Uudet terassituolit

(21.6.) Muuttaessamme tähän taloon ostimme terassille kahdeksan kokoontaittuvaa ruokapöydän tuolia. Honkkarista. Ne ovat tiikkiä ja muistini mukaan olivat ällistyttävän edulliset. Sen kaltaisia tuoleja – sekä tiikistä että kovapuusta – ovat Suomen pihat täynnä. Ensi töiksemme öljysimme tuolit hyvin perusteellisesti. Niistä tuli tummat ja kauniit, sen aikaisten mieltymystemme mukaiset. Mutta öljyämistä (ja pesua) oli sitten jatkettava joka syksy…

Perennapenkit kuntoon, Jyrki Sukula?

(18.6.) Nyt kun Jyrki Sukula on jo laittanut kuntoon kahvilat, ravintolat ja hotellit ja kohta Suomen nuorisonkin, mietin että seuraavaksi hän voisi paneutua minun perennapenkkiini. Olen aivan onneton perennapenkkien suunnittelussa ja perennojen kasvattamisessa. Olen tässä puutarhassa kohta 15 vuotta harrastanut päätöntä poukkoilua perennavalintojen kanssa. En ymmärrä, mikä ylipäätään sai minut alun perin perustamaan perennapenkin? Pihassa…

Yllätyslaukka

(2.6.) Jokin aika sitten ihmettelin, kun perennapenkissäni iiristen ja päivänliljojen seassa törrötti outo ilmestys. Pitkän varren päässä heilui laukkakasvin nupulta näyttävä pallukka. Laukkaa ei tuossa penkissä ole kasvanut ikinä. Mutta sitten muistin, että kerran – ehkä viisi tai kuusi vuotta sitten – sain työkaverilta jonkin laukan siemeniä, jotka tuohon kylvin. En muista edes, kylvinkö ne keväällä…

Särkynyt ruukku

(30.5.) Minulla on jo monta monituista kesää ollut kanna yhdessä isossa piharuukussa. Punasavisen ruukun halkaisija on yli puoli metriä ja korkeutta on melkein saman verran. Ruukkuja on ollut kaksi; kannan lisäksi terassilla on samanlaisessa iso tuija. Olen kovin mielistynyt noihin, koska ne ovat malliltaan aivan perinteisten mummonruukkujen kaltaisia. Isompia vain, ja siksi niin hauskan näköisiä….

Tunarointia kerrakseen

(23.5.) Minulla on tapana pitää lehtikaalit harson alla vähintään heinäkuun puoliväliin saakka. Näin olen torjunut kaalikärpästen ja muiden tuholaisten hyökkäykset ja olen saanut kaalit omaan ruokapöytääni. Mikään varsinainen kaunistus valkoinen hallaharso kesänvihreällä kasvimaalla ei kuitenkaan ole. Niinpä ilahduin, kun löysin Hyötykasviyhdistyksen verkkokaupasta kaaliverkon nimellä kulkevan ohuen kasvuharson. Se on hallaharsoa ilmavampi ja ainakin minun silmissäni…

Tomaatit istutettu

(14.5.) Lämpimistä päivistä huolimatta olen vielä lykännyt tomaattien istuttamista kasvihuoneeseen. Yöt ovat olleet sen verran kylmiä, että olen joka ilta kuljettanut tomaatit autotalliin ja aamulla taas takaisin kasvihuoneeseen. Melkoista edestakaisin puljaamista, ja helposti siinä tulee vaurioitakin, kun ovat niin isoja jo. Samettiruusut sekä lehti- ja palmukaalit sensijaan ovat olleet kasvihuoneessa öisinkin jo parin viikon ajan. Tällä…

Kevät kiiruhtaa!

(7.5.) Kuluneen viikon aikana kevät on Turussa edennyt todella rivakasti. Oikeastaan alkaa jo tuntua enemmänkin kesältä, kun lämpötila huitelee kahdenkymmenen pinnassa ja aurinko jaksaa paistaa. Pari lomapäivää on antanut aikaa puutarhatöille ja muille pihapuuhille. Isoin urakka on ollut vanhan uima-altaamme ulkoreunuksen kunnostus. Reunus on nyt maalattu betonimaalilla, ja pintaa kiertävät puurimat öljytty kauniin punaruskeiksi. Sitten…